"Mina puolalainen. Minulla paljo lapsi. Ei raha ruokaan. Mina kouha. Osta koriste."
Ovikello soi ja oven takana seisoi hoonoa soomea puhuva (ilmeisesti) puolalainen. Ukko avasi oven. Ensimmäinen reaktioni oli huutaa täältä kammarista, että mene sossuun. Mene sosiaalitoimistoon. Niin teinkin.
En tiedä ymmärsikö. Ukko nauroi reaktiolleni. Mutta on se vaan niin, että itsekin on joutunut puutteessa elämään ja olemaan vailla kunnon asumusta joitakin aikoja, eikä apua ole tullut tilanteeseen silloin muinoin eikä me silti ihmisten ovikelloja käyty pimputtamassa kerjuulla. Miksi se Puolasta tänne on sitten tullut, jos täällä joutuu kerjuulle? Ennemmin minä olisin voinut joskus lähteä vaikka Puolaan, kun ei täällä Suomessa omakaan väki aina niin hyvin voi.
En anna mitään kellekään. Ei todellakaan ole minun asiani pitää hengissä vielä muunmaalaisia, kun just ja just tässä itte pärjää, tiukkaa tekee. Ei voi tänäkään kesänä haaveilla edes mökkilomasta. Lähden kerjuulle, maksakaa mun Puolan matka. Laiva lähtee, hopi hopi!
Mä aina ajattelen, ettei noi ole oikealla asialla, vaan tsekkaavat tuolla tavoin naapuruston taloja ja asuntoja. Onko esim. koiria tai rikkaan näköisiä ihmisiä tai avaako kukaan ovea. Sitten tekevät ryhmässä suunnitelmia asuntojen tyhjentämisistä. Meillä kylän lapsiporukka väitti kerran löytäneensä ojan pohjalta ruutupaperille kyhätyn kartan, johon oli piirretty tiet ja talot ja koirataloihin laitettu päälle ruksi. Tuli kyllä mieleen, että siinä suunnitellaan koirattomien talojen ryöstöretkiä. Hm... silloin en ajatellut tietysti sitä, että olihan tuollaisella paperilla voitu suunnitella täsmäiskua koirien myrkkysyötteihinkin...
VastaaPoistaJoo rikollisuutta mäkin epäilen.
Poista